Kirjoittajan arkisto

Viettäisitkö maidotonta ja munatonta marraskuuta?

Maailman Vegaanipäivää vietetään 1.11. Päivä osuu mukavasti Lihattoman lokakuun jatkeeksi. Miltä kuulostaisi kuukausi ilman eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita – lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita?

Jos kokeilit lokakuussa lihattomuutta kuukauden verran, nyt on hyvä jatkaa vegaanisella marraskuulla. Tai jos et ehtinyt mukaan Lihattoman lokakuun viettoon, voit marraskuussa tarttua uuteen haasteeseen ja kokeilla vegaanista versiota kasvisruokailusta. Maidot ja munat saavat jäädä kauppaan vaikka joka päivä tai vaikkapa kerran viikossa.

Vegaaninen kokkailu on nykyisin helppoa, kun monille tuotteille löytyy ”eläimetön” vaihtoehto ihan lähimarketistakin. Kasviperäisten tuotteiden käyttäminen ei vaadi mitään erityistaitoja, sillä useimmat tuotteet ovat aivan samanlaisia kuin vastaavat eläinperäiset tuotteet. Lukuisat kasvisruokablogit ja -keittokirjat tarjoavat liki loputtomasti vegaanisia reseptejä.

Netti auttaa myös kaupan karkkihyllyllä tai pakastealtaan ääressä, kun haluat selvittää, onko jokin tuote vegaaninen vai ei. Kattava sivusto vegaanisista tuotteista löytyy osoitteesta http://www.vegaanituotteet.net. Nauti aamupalalla maidosta valmistetun jogurtin asemesta soija- tai kaurapohjaista tuotetta tai kokeile lounaskeitossa kaurasta valmistettua ruokakermaa. Päivällistä valmistaessasi voit vaihtaa lihasuikaleet soijasuikaleisiin tai jauhelihan soijarouheeseen, jolloin myös nopeutat työtäsi: paistamista ei tarvita, pelkkä kuuman veden ja mausteiden lisääminen riittää. Helppoa! Myös linssit ja tofu ovat vaivattomia ja monikäyttöisiä.

Vegaaninen tai “vegaanispainotteinen” ruokavalio on oikea valinta myös ihmisten ja ympäristön kannalta. Eläinten asema, ihmisoikeudet ja ympäristökysymykset ovat kytköksissä toisiinsa. Käsittelimme aiemmassa blogimerkinnässämme sitä, kuinka kasvisruoka edistää tehokkaasti ravinnon riittämistä maapallon väestölle. Kasvissyönti myös vähentää ruoantuotannosta aiheutuvia päästöjä. Ilmastonmuutos vaatii eläintuotannon uudelleentarkastelua, koska teollinen eläintuotanto on osaltaan johtanut päästöihin, joiden seuraukset voivat olla katastrofaalisia. (Aaltola 2012, 287-288.)

Vegaaniseen ruokamaailmaan on hauska heittäytyä, mutta tutustumisen voi tehdä aivan pienin askelin. Aluksi eläinystävällistä vegaaniruokapäivää voi viettää vaikkapa kerran viikossa tai kokeilla korvata eläinperäisten tuotteiden osuutta omalla lautasella pikkuisen joka päivä.

Maukasta marraskuuta toivottaen

Animalian Joensuun alueosaston kirjoittajakollektiivi

PS. Vegaanisia kulutusvalintoja voi tehdä muuallakin kuin ruokakaupassa. Eläinystävällistä shoppailijaa palvelee myös sivusto Vapauta valinnoilla, jolta löydät tietoa eläinperäisistä tuotteista ja valmistusaineista, vinkkejä matkailijalle ja paljon muuta.

Viite: Aaltola, Elisa. 2012. Lopuksi: Kohti eläintä. Teoksessa E. Aaltola (toim.) Johdatus eläinfilosofiaan. Helsinki: Gaudeamus.

Mainokset

Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite on luovutettu eduskuntakäsittelyyn

Eläinsuojeluliitto Animalian, Luonto-Liiton, Oikeutta eläimille -yhdistyksen sekä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton yhteistyössä keräämä kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi 5.3.2013.

Kansalaisaloite keräsi määräajassa lähes 70 000 allekirjoitusta. On selvää, että turkistarhauksen lakkauttamista tuetaan Suomessa laajasti. Tästä kertoo myös gallup-tulos, joka julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa 14.11.2012. Kyselyn mukaan vain 24 prosenttia suomalaisista sallisi turkistarhauksen jatkuvan nykyisellään.

Turkistarhaus on epäeettinen elinkeino, jota ei voida toteuttaa eläinten hyvinvoinnin takaavalla tavalla. Suomalaisilla turkistarhoilla esiintyy paljon eläinsuojelurikkeitä, eivätkä turkiseläimet voi hyvin. Suomalainen eläinsuojelulainsäädäntökään ei ole Euroopan huippua.

Turkistarhausta koskevassa keskustelussa nousee usein esille raha. Mielestämme kysymys on kuitenkin muusta kuin euroista. Kyse on siitä, onko oikein pitää vuosittain miljoonia eläimiä pienissä virikkeettömissä häkeissä vain turkisten saamiseksi. Yhä useamman mielestä ei ole, mistä kertovat monien Euroopan maiden kannat turkistarhaukseen.

Esimerkiksi Hollanti, joka on Suomea suurempi turkistuottajamaa, lakkautti turkistarhauksen eettisistä syistä viime vuoden lopulla. Turkistarhausta on rajoitettu erilaisin säännöksin tai se on kokonaan kielletty myös muissa Euroopan maissa. Turkistarhaus on kielletty Hollannin ohella Isossa-Britanniassa, Kroatiassa, Itävallassa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Bulgariassa. Osittainen kielto tai keskustelu kiellosta on käynnissä Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Italiassa. Joissakin näistä maista lainsäädännölliset rajoitukset ovat lopettaneet turkistarhauksen, sillä toimintaa ei ole ollut mahdollista jatkaa tiukkojen normien vuoksi.

Tänä keväänä kansanedustajat päättävät turkistarhauksen jatkosta Suomesta. Kumpi on heille tärkeämpää: eläinten oikeudenmukainen kohtelu vai kirjaimellisesti rahan nylkeminen turkiseläinten selkänahoista? Suomen on nyt syytä lähettää selvä viesti ympäri maailmaa: mekään emme hyväksy turkistarhausta.

”Kyl tää asia pitää niinku suhteuttaa oikealla tavalla!”

(Teksti: Animalian Joensuun alueosaston kirjoittajakollektiivi)

”Kyl tää asia pitää niinku suhteuttaa oikealla tavalla!”

Vuoden alussa ruoan ympäristövaikutukset ja ruokaan liittyvät eettiset kysymykset ovat olleet puheenaiheina mediassa.

Esillä ovat olleet ihmisoikeudet, ympäristöongelmat ja myös eläinten kohtelu tehotuotannossa. Usein kasvissyöntiä pidetään kaikin tavoin ekologisena ja eettisenä vaihtoehtona, mutta varauksetonta kannatusta ei tämäkään näkemys kaikilta saa. Kansanedustaja, aiemmin muun muassa maa- ja metsätalousministerinä toiminut Sirkka-Liisa Anttila kommentoi kasvissyöntiä Enbuske-Linnanahde Crew -tv-ohjelmassa 17.1.2013: ” – – mut ihmiskunta ei tule jatkossa selviytymään, jos me suljetaan eläinkunta kokonaan pois ruokavaliosta. Maailmassa on energiasta, vedestä ja ruuasta seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa huutava pula. Sen takia nämä puheet eivät ole ihan pitkälle luotaavia et kuvitellaan et maailma selviytyy ilman et me käytämme myöskin eläinkunnan tuotteita. Sit täytyy kyllä väestösuunnittelu maailmalla pistää ihan uusiksi koska väestö kasvaa miljardin kymmenessä vuodessa, sielt tulee koko ajan uusia nälkäisiä ihmisiä. Kyl tää asia pitää niinku suhteuttaa oikealla tavalla.

Viimeaikaisessa uutisoinnissa on nostettu esiin huoli myös kasvisruuan tuottamisen eettisyydestä. Viime aikoina länsimaissa suuren suosion saavuttanutta kvinoaa viljellään entistä enemmän esimerkiksi Perussa ja Boliviassa. Kvinoan hinta on kolminkertaistunut vuodesta 2006. Tästä on seurannut ongelmia kvinoan tuotantomaissa. Köyhimmillä ei olekaan enää varaa ostaa kvinoaa, jota he käyttivät ennen runsaasti ravinnokseen. Lisäksi korkeat hinnat ohjaavat muuttamaan viljelysmaita kvinoapelloiksi. Seurauksena on alueiden monimuotoisuuden väheneminen. Jo ennen kvinoa-keskustelua on kasvissyöjiä vaadittu tilille muun muassa soijan kuluttamisesta. Monista vaikuttaa epäilyttävältä ja järjettömältä rahdata pohjolan perukoille kaikenmaailman eksoottisia kasviksia, kun proteiinintarpeensa voisi tyydyttää kotimaisilla liha- ja maitotuotteilla.

Keskustelussa unohtuu usein yksinkertainen seikka: tuotantoeläimetkin syövät – ja itse asiassa muun muassa juuri ulkomailla tuotettua soijaa. Eläimet kuluttavat moninkertaisen määrän proteiinia tuottaakseen sitä tietyn määrän. Jos suomalaiset saisivat proteiininsa suoraan soijasta tai muista palkokasveista, sitä pitäisi tuoda paljon vähemmän kuin nykytilanteessa, jossa suurin osa soijasta kierrätetään tuotantoeläinten kautta.

Jotkut meistä ehkä muistavat kuvan ekosysteemin energia- ja biomassapyramidista yläasteen tai lukion biologian kirjasta. Pyramidin pohjan muodostavat tuottajat eli pääasiassa kasvit, jotka valmistavat ravintoaineita auringonvalon energian avulla yhteyttämällä niitä vedestä ja hiilidioksidista. Seuraavalla tasolla ovat ensimmäisen asteen kuluttajat eli kasveja syövät eläimet. Tämä taso on jo kapeampi, koska niiden biomassa on pienempi kuin kasvien. Kolmannella, vieläkin kapeammalla tasolla ovat toisen asteen kuluttajat eli kasvinsyöjäeläimiä syövät petoeläimet. Energiapyramidi kapenee huippua kohti, sillä energia ja aine eivät koskaan siirry tasolta toiselle kokonaan. Eläinten ruuansulatus ei pysty hyödyntämään aivan kaikkea syötyä materiaalia, vaan osa poistuu ulosteina. Kaikki energia ei mene eläimen massan kasvattamiseen vaan osa kuluu liikkumiseen ja lämmöntuotantoon.

Tämän tiedon valossa väitteitä lihansyönnin välttämättömyydestä globaalin ruoan riittämisen kannalta on vaikea ymmärtää, ellei sitten lopultakin ole onnistuttu keksimään biokemiallista ikiliikkujaa, joka vastoin kaikkia tunnettuja fysiikan lakeja taikoo energiaa tyhjästä ja tuottaa kilosta soijaa kymmenen kiloa porsaan sisäfilettä. Lähempänä todellisuutta on valitettavasti kuitenkin se, että suuri osa maapallon ihmisistä näkee nälkää, ja vain rikkaat länsimaalaiset syövät runsaasti lihaa, joka on tuotettu syöttämällä tuotantoeläimille valtavat määrät ihmisravinnoksi erinomaisesti sopivaa viljaa ja valkuaispitoisia palkokasveja. Eläinten ja niiden rehun kasvattaminen vaatii lisäksi suuria määriä vettä. Suomessa veden puute ei ole ongelma, mutta monissa maissa tilanne on paljon huonompi, ja vedenpuute todellinen ongelma.

Vaikka tiedostava kuluttaja voi olla hämmentynyt monien erilaisten mielipiteiden ja väittämien viidakossa, lienee silti parempi edes yrittää tehdä jotain ympäristön hyväksi kuin olla pohtimatta omia valintojaan ja tekemättä mitään. Peruskoulun fysiikan ja biologian kirjojen mukaan yksi järkevä ratkaisu näyttäisi olevan eläinperäisten ruokien käytön vähentäminen. Lihan- ja maidontuotanto ovat energiataloudellisesti tehottomia ja ne lisäävät hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä ja aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi eivät ole toisensa poissulkevia asioita, vaan päinvastoin kasvissyönnin yleistyminen lisäisi sekä ihmisten, eläinten että ympäristön hyvinvointia.