Archive for the ‘kokousmuistio’ Category

Ilmastokriisi yhteismaiden tragediana

teksti: Tuomo Lindholm

 Merkintöjä IPCC:n puheenjohtaja R.K. Pachaurin luennosta Joensuussa 4.12.

Joulukuisen lumimyräkän keskellä Joensuussa Itä-Suomen yliopistolla esiintyi harvinaisen arvostettu puhujavieras. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n puheenjohtaja Rajendra K. Pachauri oli tullut kampukselle avaamaan johtamansa Intialaisen energia- ja luonnonvarainstituutin TERI:n Joensuuhun sijoitetun Pohjoismaiden toimiston. Kansainvälisesti mm. Nobelin rauhanpalkinnolla tunnustettu Pachauri on myös nimetty 2012 Itä-Suomen yliopiston ensimmäiseksi kunniaprofessoriksi sekä saanut tasavallan presidentin myöntämän Valkoisen Ruusun komentajamerkin vuonna 2010. Pachaurin Joensuun vierailun yllättävyyttä lisäsi samaan aikaan Dohassa käynnissä olevat YK:n ilmastoneuvottelut, joissa IPCC:n puheenjohtajan olisi voinut olettaa olevan mukana.

Pachaurin puheenvuoro oli otsikoitu: ”Protecting the Global Commons and Tackling Climate Change”. Lyhyt johdatus commonseihin ja alkujaan Garret Hardinin The Tragedy of the Commons – teoriaan (1968) johdatti yleisön globaalien ”yhteismaiden”, kuten merten, ilmaston, biodiversiteetin ja Antarktiksen ongelmiin. Valitettavasti edelleen Pachauri joutui vakuuttelemaan ilmastonmuutoksen olevan totisinta totta ja ihmisen ilmakehään dumppaamien hiilidioksidipäästöjen sekä lämmittävän ilmastoa että happamoittavan meriä, mitkä yhdessä ihmisen habitaatin laajenemisen kanssa uhkaavat muiden lajien elinmahdollisuuksia ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi lämpeneminen uhkaa Antarktista, joka on muiden commonssien rinnalla harvinainen yhteishallinnan alue. Napajäätiköiden sulaminen ja lämpölaajeneminen puolestaan nostaa merten pintaa uhaten tiheästi asutettuja rannikkoja. Ilmastomuutoksen osittain jo tuottamat vaikutukset ja tulevaisuuden uhat neljän asteen lämpenemisen kriittisine rajoineen käytiin siis taas kerran läpi.

Selvä muutos vuoden 2009 ilmastoneuvotteluita edeltäneeseen keskusteluun oli voimakas sopeutumisen välttämättömyyden korostaminen. Nyt jo päästetyillä hiilidioksideilla ilmastonlämpeneminen on taattu vuosisadan loppuun asti. Päästöjen rajoittamisella vaikutetaan siis ainoastaan tulevan ilmastonlämpenemisen voimakkuuteen ja kestoon, mutta ei estetä ilmastonmuutosta sillä se on jo käynnissä. Jo viime vuosisadan loppupuolen lämpeneminen on yli 90 % todennäköisyydellä ihmisen toiminnan aiheuttamaa. Pachauri esitti IPCC:n arvion, jonka mukaan vääjäämättä toteutuviin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vaatii 5-10 % maailman BKT:sta.

Näiden kustannusten epätasainen jakautuminen kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä on toki oikeudenmukaisuuskysymys, mutta myös realiteetti, joka on otettava huomioon. Valtiot joissa kaikille ei pystytä takaamaan edes riittävästi ruokaa eivät pysty käyttämään 10 % bkt:staan ilmastomuutokseen sopeutumiseen. Köyhä etelä maksaa jo nyt lisääntyneistä luonnonkatastrofeista huomattavasti rikkaita teollisuusmaita enemmän, koska niissä maissa ei ole mahdollisuuksia varautua ja suojautua luonnontuhoilta. Pienen bkt:n maissa katastrofien aiheuttamat kulut voivat vastata useamman vuoden taloudellisen tuoton nollaantumista, kun sama summa rikkaissa maissa on vain pieni osuus talouden kokonaisvolyymistä. Erilaisista sopeutumismahdollisuuksista esimerkkinä Pachauri vertaili alavia rantavaltioita Hollantia ja Bangladeshia, joista ensimmäinen on jo ruvennut korottamaan patojaan ja varautumaan meren pinnan nousuun, kun taas jälkimmäisellä ei ole taloudellisia edellytyksiä vastaavaan.

Ilahduttavan selväsanaisen luennon päätteeksi Pachauri näytti videon, jossa TERI:n projektin kautta ilman sähköä eläville Intialaisille tarjottiin aurinkopaneeleilla ladattavia lyhtyjä ja samalla työllistettiin maaseudun naisia lyhtyjen latauspisteen pienyrittäjiksi. Projektin köyhyydessä eläville ihmisille kestävästi tuottama konkreettinen elintason parannus sai pohtimaan oman yliopistomme usein varsin abstraktien tutkimushankkeiden järkevyyttä. Video höystettynä kehotuksilla säästää energiaa valoja sammuttamalla tuotti kuitenkin samalla ylitsepääsemättömän tunteen ilmastokriisin ja tarjottujen ratkaisumallien mittakaavojen täydellisestä kohtaamattomuudesta. Pachaurin kehotukseen hoitaa oma takapiha kuntoon kansainvälisiä ratkaisuja odotellessa on helppo yhtyä. Omasta takapihasta palataan kuitenkin yleensä yksilön elämäntapavalintoihin, kuten luennollakin yleisöpuheenvuorojen myötä. Tällöin lienee turha odottaa valtioiden ja kuntien saati yritysten ja markkinoiden ottavan kunnianhimoisia askelia kohti kestävää yhteiskuntaa ja globaalien yhteismaiden hallintaa.

Lähteet:

Pachauri, R.K. (2012). Protecting the Global Commons and Tackling Climate Change. luento 4.12. Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

uef.fi (2012). Intialainen nobelisti avasi TERI:n Pohjoismaiden toimiston Joensuussa. 4.12. http://www.uef.fi/uef/tiedotteet .

Katso myös Uljaan juttu luennosta!

Mainokset

Muistio ympäristöfoorumin toisesta tapaamisesta

Ympäristöfoorumin toinen kokoontuminen Vatakassa 14.3

Ympäristöfoorumin toisen tapaamisen teemoja olivat Talvivaara-mielenosoitus sekä foorumin toiminnan kehittäminen. Kokoontumisessa oli paikalla 19 ihmistä. Edustettuna olivat mm. Savo-Karjalan Luontopiiri, Maan ystävät, Greenpeace, Luomupiiri, Luonnonsuojeluliitto sekä Vihreät nuoret. Tutustumiskierros sujui kahvia juoden ja mokkapaloja mutustellen. Foorumin järjesti tällä kertaa Pohjois-Karjalan Maan ystävät jonka historiaan perehdyttiin vähän lähemmin.

Talvivaaran kaivoksen ympäristötuhojen vastainen mielenosoitus on suurin lähiaikoina tulossaoleva paikallinen ympäristöhäppeninki. Mielenosoitus pidetään Sotkamossa 26.4 Tsernobylin muistopäivänä & Talvivara Oyj:n kokouksen aikana ja sinne on luvassa yhteiskuljetus tarpeen mukaan. Ennen mielenosoitusta järjestetään Joensuussa Vanhassa Jokelassa Talvivaara-info (29.3), jossa tulee olemaan paikallisen ihmisen puheenvuoro, tietoa mielenosoituksesta sekä Pohjois-Karjalan kaivostoiminnasta yleensä.

Ympäristöfoorumin blogi ja Facebook-sivut ovat saaneet jo mukavasti kävijöitä, mutta tasaisen kävijämäärän saamiseksi voisi olla hyvä saada blogiin tekstiä viikoittain. Salasanoja kalenteriin ja blogiin saa Tuomo Lindholmilta.

Muuta järjestöjen tulevaa toimintaa:

Globaalia ympäristökasvatusta -koulutus 2.4 (MY)
Kevätseurantaretket Joensuun ympäristössä (Saka)
Haku ensi kesän luontoleiriohjaajiksi tai kokeiksi on alkanut, kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Sakaan

(Lisätiedot tapahtumista löytyvät ympäristöfoorumin kalenterista.)

Suunnitteluvaiheessa:

– Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla – hanke käynnistyy 16.4
– Petroskoin kaupungin ympäristösuunnittelun edistämishanke kaipaa kansalaisjärjestötahoja järjestämään seminaaria ja antamaan ideoita, lisätietoja Leolta
– Kaupunkiviljelyä suunnitteilla kesälle, ryhmä vielä muodostumassa
– Lukupiiri suunnitteilla.

Seuraavana tapaamiskertana oli ajatuksena pitää bileet, niin että alkuiltana olisi työpajoja ja loppuillasta vapaata tutustumista ja hauskanpitoa. Suunnitellua jatketaan Internetin välityksellä.

Tapaamisessa keräsimme post-it -lapuille ihmisten toiveita ja ideoita koskien tulevaa toimintaa. Laput koottiin sitten kartongista tehtyyn puuhun lehdiksi. Tässä on pohdinnan satoa:

-Reclaim the bridges! Ilosaaren siltojen valtausbileet,
-Rento oleiluilta aktivisteille, keskinäistä voimautumista
-Ympäristöjärjestöjen paikallisryhmien koulutusten lisääminen PK-alueella. Muuallakin maakunnassa.
-Aktiivinen ja aikaansaava, sekä vaikutusvaltainen yhteisö ympäristövaikuttajia Joensuussa
-Vapaamuotoisia keskusteluiltoja; juuri ampiaispesä-tyyppisiä, mutta teemoiltaan vapaampia
-Ympäristöjärjestöjen aktiivinen yhteisö
-Rakennus-restaurointikoulutusta, Toistuvia (en ole varma mitä lukee) iskuja Joensuun suojeltuihin rän-(?) rakennuksiin
-Google-kalenterin käyttö laajemmin
-Opintopiiri
-Alustuksia ajankohtaisista kysymyksistä->keskustelu/väittely+alustamaan voisi pyytää sopivaa asiantuntijaa/aktiivin
-Kaupunkiviljely
-Nuotioretkiä
-Elokuvia
-Tavarioden lainaus tapahtumiin
-Aloite Yliopistolla Reilun Kaupan kampus-”arvonimen” hakemisen puolesta. Aloitetta voi myös kehitellä ammattikorkeakoulullakin.
-Joku konkreettinen yhteistyötapahtuma
-Ai myös esim. Amnesty ja muut kansalaisjärjestöt??
-Ympäristökasvatukseen kannattaa panostaa.

Terv. Sini Pirinen & Anna Pulkka

PS: Jos jotain tärkeää unohtui, laittakaa toki kommenttia!