Posts Tagged ‘kaupunkisuunnittelu’

10 syytä Torikadun puutalokorttelin suojelemiseksi

  • listan kokosi: Tuomo Lindholm
  • linkit: Juhana Venäläinen

1. Tulevillakin sukupolvilla on oikeus elää ympäristössä, jossa eri aikakausien rakennukset kertovat menneistä ajoista ja entisaikojen elämästä. Rakennusten säästäminen on myös kunnioituksen osoitus kaupungin rakentaneiden sukupolvien työlle.

2. Oman kaupungin historian tunteminen ja kunnioitus on edellytys terveelle alueelliselle itsetunnolle, jota ilman meillä ei ole rohkeutta menestyä myös tulevaisuudessa.

3. Koko korttelin läpäisevä puutalokokonaisuus joen ja rantapuiston reunalla on ainutlaatuinen Joensuussa ja harvinainen koko Itä-Suomessa, jossa vanhaa ei ole juuri säästelty.

4. Torikadun vanhin talo on rakennettu 1860 ja Joensuu perustettu 1848, joten se on lähes yhtä vanha kuin koko kaupunki.

5. Kortteli 48 voisi olla puutaloista muodostuvan Joensuun vanhankaupungin ydinosa ja merkittävä vetonaula matkailijoille. Taitokorttelin menestys antaa viitteitä laajemman puutalokokonaisuuden mahdollisuuksista.

6. Kaupunkikuvan historiallinen kerrostuneisuus on merkittävä tekijä asukkaiden viihtyisyyden lisäämisessä. Viihtyvät asukkaat ovat myös kotikaupunkiinsa sitoutuneita asukkaita.

7. Monenikäisistä ja -tyyppisistä rakennuksista muodostuva kaupunkitila mahdollistaa monipuolisemmin erilaista toimintaa kuin monotoninen liike- ja asuintiloiksi jaettu betonikuutioiden kaupunkitila.

8. Rakennusten kunnostus voidaan toteuttaa merkittävästi arvioitua edullisemmin sovittamalla niihin vaatimattomampiinkin puitteisiin tyytyvää toimintaa ja hyödyntämällä rakennuksiin kiintyneitä kaupunkilaisia talkootyövoimana. Kunnostustalkoot edistäisivät myös uutta yhteisöllisyyttä sekä sosiaalista koheesiota ja voisivat maksaa kunnostus investoinnin takaisin säästyneinä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon menoina.

9. Kunnostukseen käytettävät rahat jakautuvat usealle vuodelle muiden investointien tavoin eikä niitä siksi voi rinnastaa kaupungin vuosittaisiin kuluihin. Niiden voidaan myös laskea maksavansa itsensä takaisin sovittamalla rakennuksiin rinnan kuluja säästävää syrjäytymistä ennaltaehkäisevää kansalaistoimintaa, Taitokorttelin tyyppistä liiketoimintaa ja näiden kanssa yhteensopivaa sosiaalisia innovaatiota tuottavaa toimintaa esimerkiksi yhteistyössä yliopiston kanssa.

10. Ollakseen oikea kaupunki Joensuun on viimein nähtävä keskusta-alue muunakin kuin ostoskeskuksena ja työssäkäyntialueena. Se on ihmisten koti, mutta myös kaupungin fasadi, jota ihmiset ajattelevat Joensuusta puhuttaessa. Haluammeko Joensuusta puhuttaessa ihmisten näkevän mielessään harmaiden elementtikerrostalojen parakkikylän, jossa skinheadit rellestävät, vai puurakentamisen ja modernismin rinnakkaiselon kaupungin? – kaupungin, jossa rantapuistosta aukeaa eheä historiaa huokuvien puutalojen alue, ja kaupungin, jossa vanhoista rakennuksista löytyy Jokela mukaan lukien useita sen kaltaisia valtakunnallisesti tunnettuja ja ihmisten rakastamia kohtaamisen, tekemisen ja luovuuden tiloja.

Lisää keskustelua aiheesta:

Puutalokorttelia puolustava facebook -sivu:
https://www.facebook.com/JoensuunPuutalokortteliSuojeltava?fref=ts

Eräs keskusteluketju tästä dokumentista:
https://www.facebook.com/tulindho/posts/135128396636362?comment_id=241728&notif_t=share_comment

Selvityksiä, raportteja, aloitteita, päätöksiä:

Kuntalaisaloite Torikatu 10:n kunnostamisesta ja käyttöönotosta

Taustamateriaali: https://dl.dropbox.com/u/4808868/Uusi%20kulma%20Taustamateriaalia%20kuntalaisaloitteiseen%2011.5.2009.pdf

Vastaus kuntalalaisaloitteeseen, KH 10.5.2010: http://kuntatoimisto.jns.fi:8080/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&docid=4b485c305c37333437333337392e646f63&elin=KH&lis=0&pykno=283&pvm=10.5.2010+15%3A00%3A00

”Kortteli 48 – luova osaamisyhteisö” -hankkeen raportit:
http://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=d672efbb-219f-4214-ab0a-0bea45ff76a8&groupId=325583&p_l_id=330131

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47263/C61.pdf?sequence=1

Joensuun Popmuusikoiden ”Popkulttuurin uudisrakennuksen organisaation kehittäminen” -hankkeen raportti:
http://www.popmuusikot.fi/docs/popkulttuuria_joensuussa.pdf

Mainokset

Kaupunkityöpajan satoa Liikkeelle!-seminaarista

Ympäristöfoorumin Liikkeelle!-seminaarissa jakauduttiin alustusten jälkeen viiteen työpajaan suunnittelemaan osallistujia kiinnostavaa ympäristötoimintaa. Kaupunkityöpajassa oltiin innoissaan erityisesti kaupunkiviljelystä, kaavavaikuttamisesta ja liikennekysymyksistä, ja kiinnostusta oli myös paikallistason ilmastotoimintaan sekä lähidemokratiaan ja vastatiedon tuottamiseen. Kaikista kiinnostuksen kohteista ei kuitenkaan ehditty puhua. Keskustelu kaupunkiviljelystä rönsyili ja tuotti monia konkreettisia ideoita, ja muiden aiheiden käsittely jäi vähemmälle.

Kaupunkiviljely jatkuu tulevana kesänä kaupunginkirjaston takapihan näytepuutarhassa, joka perustetaan kesäkuun puolessavälissä. Tulossa on myös tietopaketti sissiviljelystä, eli hyöty- ja koristekasvien kasvattamisesta kaupungin joutomailla, ja vapaassa käytössä olevista sissiviljelmistä on tarkoitus koota nettikartta. Lisäksi keskustelussa nousi esiin monia mahdollisia viljelypaikkoja, kuten tyhjiä tontteja, yliopiston piha ja yliopistorakennusten katot, vanhustentalojen pihat ja kaupungin puistot. Joukko Ellin opiskelija-asunnoissa asuvia suunnittelee ehdottavansa hedelmäpuiden ja marjapensaiden istuttamista opiskelija-asuntoloiden pihoille. Ympäristöfoorumin blogiin on tulossa perusteellisempi kirjoitus kaupunkiviljelystä, ja keväällä saatetaan järjestää vielä erillinen tapaaminen aiheesta, kun toimintaideoita on niin paljon.

Kaavoituksen osalta työpajassa ehdittiin sivuta vain Kanavarannan kerrostalosuunnitelmia ja keskustella keskusta-alueen silloista. Itä- ja Länsisiltaa koskevat suunnitelmat herättivät ihmetystä, vastalauseita ja toimintaideoita – siltoja ei ollakaan tekeillä olevassa keskustan osayleiskaavassa muuttamassa joukko- ja kevyenliikenteen käyttöön, kuten aiemmin on annettu ymmärtää. Osayleiskaavaprosessiin ja erityisesti siinä suojeltaviin rakennuksiin liittyen ideoitiin myös tutustumiskävelyä.

Ennen kuin työpajalta loppui aika, ehdittiin vielä haaveilla kriittinen massa -pyöräilykulkueen järjestämisestä ja pyöräilyn ongelmapaikkoja kartoittavasta kaupunkitarkastelusta. Pyöräilytoiminnan suunnittelu jatkuu lauantaina 5.5. klo 12-17 Väen talolla (Jokikatu 8) järjestettävällä pyöränhuoltopajalla.

Kaikkiin työpajassa esiin nousseisiin ajatuksiin on kuka tahansa blogin lukija tietysti vapaa tarttumaan ja viemään niitä eteenpäin. Muita innokkaita voi huudella mukaan esimerkiksi Ympäristöfoorumin Facebook-ryhmässä, ja täällä blogissa voi tiedottaa suunnitelmien etenemisestä. Yksi mahdollisuus kohdata muita kiinnostuneita on myös Savo-Karjalan luontopiirin parillisten viikkojen maanantaina klo 18 Jokelassa järjestämä Ampiaispesä.

Sakan kaavalausunto Joensuun keskustan osayleiskaavaluonnokseen

Ympäristöjärjestöjen kaavalausunnot huomioitiin Karjalaisessa lyhyesti. Tässä Sakan lausunto keskustelunavaukseksi Joensuun keskustan kehittämisestä. Itse kaavaluonnos ja seloste löytyvät täältä. Lausuntoaika on jo päättynyt, mutta nyt on toiminnan aika sillä kaava lyödään lukkoon vasta vuoden lopussa. Sakan lisäksi Joensuulaisista ympäristötoimijoista Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ja Kohtuus -liike jättivät omat lausuntonsa. Ne löytyvät muiden lausuntojen kanssa täältä.

_ _ _

Kaavalausunto  10.2.2012
Joensuun keskustan osayleiskaava 2030
Lausuja: Savo-Karjalan Luontopiiri ry.

Savo-Karjalan Luontopiiri pitää Joensuun keskustan osayleiskaavan uudistusta tärkeänä hankkeena kaupungin siirtämiseksi tälle vuosituhannelle. Pitkään jatkuneen postimerkkikaavoituksen jälkeen on vihdoin paikallaan hahmotella keskustaa toiminnallisena yksikkönä ja kehittää vastalääkettä pitkään jatkuneelle seutuistumiselle. Keskustan rakentamisen periaatteiden selkeyttäminen ja liikennejärjestelmän uudistaminen ovat tärkeitä avauksia, joita toteuttamiseen olisimme toivoneet selvästi enemmän kunnianhimoa ja terävämpiä tavoitteita.

Kaavan tavoitteista

Yleiskaavan on tarkoitus jalkauttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita paikalliseen maankäytön suunnitteluun. Esimerkiksi liikennesuunnittelussa keskeisiä tavoitteita ovat autoiluriippuvuuden vähentäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Kaavaluonnoksessa on huomioitu täydennysrakentamisella ja erityisesti pyöräilyväylien kehittämisellä nämä tavoitteet, mutta autoilun vähentämistä ei ole otettu vakavasti. Kaavan taustalla olevat laskelmat autoilumäärien kasvusta ollaan nyt tulkittu itsestäänselvyytenä, vaikka ne ovat pikemminkin uhkakuvia, jollaisten väistämiseksi kaavankin keinoin voidaan toimia.

Kaavaprosessin osallistavuudesta

Kaavaprosessin osallistavuus täyttää lakisääteiset vaatimukset. Erityisesti karttapalvelun (kaavaselostus 3.1.2) kokeilu on positiivinen avaus, vaikka sivusto toimikin puutteellisesti. Tulevaisuudessa toivoisimme monipuolisia ja wiki-pohjaisia osallistumistyökaluja sekä paremmin toimivia järjestelmiä kaupunkilaisten kuulemisen muodoiksi, jotta suuret konsulttityönä tehdyt selvitykset eivät täysin syrjäyttäisi perinteisiä demokraattisen osallistumisen kanavia. Osayleiskaavan kaltaisessa työssä laajan osallistumisen merkitys korostuu, sillä tavoitteena on muotoilla yhteisiä tulevaisuuskuvia ja kaupungin merkityksiä yksittäisten kommenttien sijaan.

Selvityksenalaisista kohteista

3.4.1 Kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet

Rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys on hyvin perusteellinen ja siitä johdetut suojeluehdotukset varsin kattavia. Nyt tarvitaan kaupungin päättäjiltä selkärankaa toteuttaa ehdotukset ja tehdä suojelupäätökset tasapuolisesti riippumatta kohteiden omistussuhteista.

Erityisen ilahduttavaa on Torikatu 10 ja 12 rakennusten suojeleminen. Ne ovat kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla olevia sirpaleita vanhasta puu-Joensuusta ja merkittävä osa Rantakadun varren puutalokorttelien kokonaisuutta. Tärkeitä suojelukohteita ovat myös Kauppakatu 3B eli sininen talo ja Sairaalakatu 18 eli Terijoen huvila, molemmat edustavia ja Joensuussa harvinaisia esimerkkejä aikakautensa rakennustyylistä. Eri aikakausien ja mittakaavojen rakennukset tuovat kaupunkiin viihtyisyyttä lisäävää kerroksellisuutta. Joensuussa suuri osa siitä on jo menetetty, joten jäljellä olevasta kannattaa pitää kiinni sitäkin suuremmalla syyllä.

Suojeluehdotusten joukosta on kuitenkin tippunut muutama tärkeä kohde, jotka vielä rakennus- ja kulttuurihistoriallisessa selvityksessä olivat suojeltavien joukossa. Wanha Jokela on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka on edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Tämä on harvinaista jopa koko maan mittakaavassa, Wanha Jokela onkin yksi valtakunnallisesti tunnetuimpia rakennuksia Joensuussa. Osa rakennuksen erityislaatua on, että sillä on arvoa ennen kaikkea paikkana ja sen sisätilat ovat kaikille kaupunkilaisille avoimet, kun suojeltavissa rakennuksissa on usein keskeisintä niiden ulkoasu. Jokelan arvo on paitsi esteettistä ja historiallista, myös kokemuksellista.

Korttelin 48 vanhimmat piharakennukset ja taidemuseon korttelin punainen piharakennus ovat suojelemisen arvoisia osana laajempia kokonaisuuksia ja edustavat alueella harvinaistuneita rakennustyyppejä. Lisäksi Oman Avun rakennukset Koskikadun ja Kauppakadun kulmassa ovat kaupunkikuvalliseti merkittävällä paikalla ja ne tulisi säilyttää.

On tärkeää turvata rakennusten suojelun vaatima rahoitus. Rahoitusmahdollisuuksia voisi olla järkevää selvittää ja kehittää yhtä taloyhtiötä laajempana yhteistyönä, esimerkiksi kaupungin koordinoimana koko ruutukaavan suojeltuja rakennuksia koskevana EU-hankkeena. Suojelun hyväksyttävyyttä yksityisten omistajien keskuudessa voi lisätä tarjoamalla tietoa suojelluille rakennuksille tarjolla olevista avustuksista. Erityisesti suojelusta riippumatta säilytettäville kerrostaloille suojeleminen voi olla jopa taloudellisesti kannattavaa suojelustatuksen tarjotessa uusia rahoitusmahdollisuuksia. Pientalojen osalta tontin täydennysrakentaminen voi joissain tapauksissa olla yksi tapa korjausrahoituksen hankkimiseen. Esimerkiksi Sinisen talon kohdalla pohdittu rakennusten siirtäminen uuteen paikkaan on myös hyvä pitää mielessä ellei suojelusta alkuperäisellä paikalla päästä sopuun.

3.4.2 Liikennejärjestelmän kehitys

Kaavassa tehdään avauksia keskustan kevyen liikenteen järjestelmän selkeyttämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Pyöräteiden lisäys tekee kaupungin käyttöliittymästä lähes toimivan, mutta epäselvyyttä liittyy liikkumiseen etenkin itä-länsi -suunnassa. Pyöräilykaistojen perustaminen esimerkiksi Koskikadulle palvelisi tätä tavoitetta. Samoin Siltakadun sillasta tulisi tehdä joukkoliikenne- ja pyöräilykatu, sillä se sitoisi rautatieaseman keskustan yhteyteen sekä parantaisi autovapaita kulkuyhteyksiä Niinivaaran ja Karsikon suunnalta keskustaan.

Autoilun ohjaaminen torin ympäristöstä keskustan kehälle on hyvä uudistus kävelykeskustan laajentamisen ja viihtyisyyden kannalta. Samalla ohjataan autovirtoja kauemmas torin ja virkistysalueena suositun Vapaudenpuiston kulmalta. Myös Ilosaaren läpäisevän autoliikenteen loppuminen olisi olennainen osa keskustan toimivuutta, mikä rauhoittaisi samalla valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön.

Mikäli joukkoliikenteen kehittämiseen ja autoilun vähentämiseen suhtauduttaisiin kaavassa yhtä kunnianhimoisesti kuin liiketilojen lisäämiseen, Siltakadulle ja sen silloille kaavoitettaisiin varaus raitiovaunukiskoille, jotka jatkuisivat kaava-alueen ulkopuolella ainakin Siilaisten terveyskeskuksen ja Noljakan kautta Marjalaan ja lentokentälle. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella on jo käynnissä vastaavia hankkeita. Pikaraitiovaunuyhteys rautatieasemalta täydentäisi Lehmoon, Ylämyllylle, Heinävaaraan ja muihin valmiiksi radan varressa sijaitseviin lähiöihin liikennöivää lähijunaverkostoa.

Nykyisellään kaavan tarjoama tuki julkiselle liikenteelle perustuu bussiliikenteen ja pysäkkien keskittämiseen Koskikadulle. Uudistus on hyvä ja selkeyttää joukkoliikenteen järjestelmää. Nykyisellä palvelutasolla joukkoliikenne Joensuussa on kuitenkin lähinnä vitsi. Kaavoituksen rinnalle tarvittaisiin saastuttavan ja tilaa vievän yksityisautoilun vähentämiseen tähtäävä joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma kustannusarvioineen ja tilavarauksineen, sillä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tehokkaimmin toteuttava joukkoliikenteen kehittäminen on jäänyt ottopojan asemaan.

Kaikkiaan haluamme esittää epäilyksemme suunnittelutyön taustalla olevista suurista henkilöautoilun kasvuennusteista. Mikäli nämä ennusteet otetaan suunnittelun lähtökohdaksi, tulisi niiden toimia pikemminkin punaisena vaatteena, joka johtaa todellisiin liikenteen rajoittamisen keinoihin pikemmin kuin mahduttamaan kaikki autot hyvin rajalliseen tilaan, joka tunnetaan keskustana.

3.5. Täydennysrakentaminen

Täydennysrakentamisen pohtiminen koko ruutukaava-alueen tasolla on hyvä lähtökohta, joka mahdollistaa linjakkaan rakentamisen tulevien tarpeiden mukaan. Täydennysrakennuskohteet tulee toteuttaa ympäristöystävällisillä rakennusmateriaaleilla ja niistä tulee rakentaa mahdollisimman energiatehokkaita. Pysäköinnin siirtäminen pois sisäpihoilta on erittäin kannatettava tavoite. Asukkaiden käyttöön ja oleskeluun vapautuvat sisäpihat parantaisivat asumisviihtyvyyttä huomattavasti. Täydennysrakentamisen ja sisäpihojen kehittämisen yhteydessä on syytä ottaa huomioon myös mahdollisuudet kaupunkiviljelyyn joko sisäpihan palstoilla tai talojen katoilla. Uusissa pysäköintiratkaisuissa pitää kuitenkin välttää kadunvarsien ruuhkautumista ja ongelmia kevyelle liikenteelle, eikä niitä pidä toteuttaa tavalla, joka tuhoaa Joensuulle ominaiset kadunvarsien puukujat. Lain vaatima autopaikkojen minimi on enemmän kuin tarpeeksi ruutukaavan lisärakentamiskohteissa.

Kaavan tavoitteissa mainitaan puistojen kehittäminen ja niiden identiteettien selkeyttäminen. Yksi uudenlainen mahdollisuus voisi olla syötävä puisto, jollaiseksi sopii esimerkki suurimmilta liikenneruuhkilta syrjässä oleva Koivuniemenpuisto evankelis-luterilaisen kirkon takana: sinne voisi istuttaa syötäviä marjoja ja hedelmiä tuottavia puita ja pensaita ja kukkapenkit voisi korvata näyttävillä hyötykasveilla, kuten ruusupavuilla ja kesäkurpitsoilla.

Lopuksi: Joensuu 2030?

Meille Joensuu on kaupunkina muutakin kuin parkkipaikka tai suuri kauppakeskus. Tässä lausunnossa olemme halunneet tarjota muutamia sellaisia pikaraitioteiden ja kaupunkiviljelyn kaltaisia kuvia, jotka on yhtä tärkeää mahdollistaa kuin liikekiinteistöjen neliömäärien kasvu. Vaikutusten arvioinnissa todetaan, ettei kaavalla ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan, mutta juuri positiivisia vaikutuksiahan kaavalla haetaan. Tarkasteluajan ulottuessa lähes kahdenkymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen haluamme sen myös säilyttävän Joensuun ominaispiirteet.
_ _ _